This article is published under GNU Free Document License (GFDL).

Millaista valvontaa valtio harjoittaa lastensuojelu-, sosiaali- ja terveydenhoito- ja huolenpitopalveluiden suhteen Norjassa?

Valvontatavat – valvonnan tulokset ja kokemukset

Sektorivalvonta

Palveluntarjoajien järjestelmälliset tarkistukset

Palvelupuutteita koskevat yksittäistapaukset

Tutkimusyksikkö – varoitus vakavista tapahtumista erikoissairaanhoidossa

Palveluja ja sosiaali- ja terveydenhoito- ja hoivapalvelujen oikeuksien toteutumatta jäämistä koskevat valitukset

Lähemmin lastensuojelupalveluista

Organisaatio

Sivustoja internetissä englanniksi ja muilla kielillä

Yhteystiedot

Millaista valvontaa valtio harjoittaa lastensuojelu-, sosiaali- ja terveydenhoito- ja huolenpitopalveluiden suhteen Norjassa?

Valtion valvonnan tarkoitus on varmistaa kansallisten lakien ja säännösten noudattaminen. Norjalla on laaja lastensuojelu-, sosiaali- ja terveydenhoito- ja huolenpitopalveluja koskeva lainsäädäntö, joka

  • määrää väestölle tarjottavat palvelut
  • määrää näiden palvelujen laatuvaatimukset
  • säätelee valtion laillistamien terveydenhuollon ammattilaisten toimintaa
  • tarjoaa väestölle ja palveluiden käyttäjille oikeuksia

Valvovat viranomaiset ovat Valtion terveysalan valvontavirasto (Statens helsetilsyn) ja maaherrat (fylkesmann). Valvonta koskee kaikkia lakiin perustuvia palveluita, sekä kuntien että yksityisten toimijoiden tuottamia, valtion sairaaloita, yksityisvastaanottoa pitäviä terveydenhuollon ammattilaisia ja valtion lastensuojelulaitoksia ja muita toimintoja.

Valtion terveysalan valvontavirasto on kansallinen Terveydenhoito- ja huolenpitoministeriön alaisuuteen kuuluva valtion virasto. Poliittisesti päätetyt lait ja säädökset säätelevät valvontaa.  

Valvovat viranomaiset ovat kuitenkin riippumattomia päivittäisestä poliittisesta hallinnosta ja voivat itse suuressa määrin priorisoida tarkastettavat palvelut ja sen, mitä valvonta pitää sisällään. Priorisointi tapahtuu muun muassa riskejä ja heikkouksia koskevien tietojen perusteella.

Valvovat viranomaiset osallistuvat sen varmistamiseen, että

  • väestön lastensuojelu-, sosiaali- ja terveydenhoito- ja huolenpitopalvelujen tarpeet täyttyvät
  • palvelut järjestetään ammatillisesti vastuullisella tavalla
  • lastensuojelupalvelut ovat lapsen parhaaksi
  • puutteet palvelujen jakamisessa ehkäistään, tuodaan esiin ja korjataan
  • palvelujen resurssit käytetään vastuullisella ja tehokkaalla tavalla

Valvontatavat – valvonnan tulokset ja kokemukset

Valvontaraportit, valvontatyöstä saadut tulokset ja tiedot, muut hankitut tiedot ja valvontamenetelmät ovat julkisesti saatavilla, useimmat viraston sivustolla www.helsetilsynet.no. Virastolla on laajat yhteydet median ja ammattijulkaisujen edustajiin.

Aktiivinen julkisuus on tarpeen, jotta palvelut voivat hyödyntää tarkastusten tuloksia oppimisen ja laadun parantamisen perustana. On myös elintärkeää, että alan ammattilaiset, käyttäjäorganisaatiot ja muut julkiset elimet voivat kriittisesti arvioida tietokantaamme, työmenetelmiämme ja tuloksiamme, jotta virastoa kohtaan syntyy luottamus.  

Sektorivalvonta

Sektorivalvonta on yleistä valvontaa ja koostuu palveluja koskevien tietojen kokoamisesta, järjestämisestä ja tulkinnasta. Nämä tiedot toimivat perustana, kun arvioidaan tarpeiden täyttymistä (onko väestö saanut tarvitsemansa palvelut) - ja laatua (onko annettujen palvelujen laatu lain mukainen). Sektorivalvontaraportit jaetaan palveluille ja yleisölle. 

Palveluntarjoajien järjestelmälliset tarkistukset

Palveluntarjoajien (kuntien, lasten- ja nuorisokotien, hoitokotien, sairaaloiden jne.) valvonnassa käytetään kansainvälisesti hyväksyttyihin menetelmiin pohjautuvia järjestelmätarkastuksia. Toimintaa tutkitaan tarkastamalla asiakirjoja, tekemällä haastatteluja, tarkastuskäyntejä ja pistokokeita. Tarkastusraportissa kuvataan kohdat, jotka eivät ole lain tai säädösten mukaiset, ja niitä kutsutaan puutteiksi.

Valvova viranomainen seuraa puutteita, kunnes tilanne on lain ja säädösten mukainen ja käytännöt on muutettu. Tämä käsittää palveluntarjoajan johtoryhmän ja tarvittaessa omistajan (kunnan, hallituksen jne.) seurannan.

Vuosittain toteutetaan muutamia satoja organisaatiotarkastuksia ja muita suunniteltuja tarkastuksia. Tarkastusraportit ovat julkisia ja niillä on paljon lukijoita sivustolla www.helsetilsynet.no.

Noin puolet tarkastuksista sisältyy vuosittain Valtion terveysalan valvontaviraston valitsemiin 2-4 valtakunnalliseen sektoriin. Valtakunnalliset tarkastukset tiivistetään omiksi raporteiksi. Valtakunnallisen valvonnan sektorit vuosina 2012-2015 ovat:

  • syyttämättäjättämispäätökset ja lastensuojeluilmoitusten käsittely
  • kuntien suorittama sijaiskodeissa olevien lasten seuranta
  • kuinka kuntien lastensuojelupalvelut tutkivat ja arvioivat kotona asuvien lasten tukitoimia
  • lasten ja nuorten psyykkinen terveydenhoito
  • syöpähoitolähetteiden käsittely ja arviointi jne.
  • yhteistyö potilaiden siirtämisessä erikoissairaanhoidosta kunnalliseen hoitoon
  • neuvolapalvelut 0-6-vuotiaille lapsille
  • hoitokotipotilaiden potilasoikeuksien asetuksen 4A mukainen pakkohoito
  • kuntien kansanterveystyö
  • työ- ja hyvinvointihallinnon (Nav) työ ja yhteistyö muita kunnallisia palveluita saavien yli 18-vuotiaiden nuorten kanssa
  • taloudellinen tuki hakijoille, joilla on lasten huoltajuus tai tapaamisoikeus
  • kuntien vastuu turvata valmennusohjelman vastuullinen jako ja toteutus (henkilöille, joilla on huomattavan alentunut työ- ja ansiokyky, tavoitteena tukea ja parantaa työhön paluuta)

Valvovat viranomaiset toimivat aktiivisesti sen varmistamiseksi, että palveluntarjoajat hyödyntävät valvontaraportteja kehittäessään hallintojärjestelmiä ja parantaessaan palvelun laatua.  

Palvelupuutteita koskevat yksittäistapaukset

Maaherrat saavat tietoja palvelujen mahdollisista puutteista monista lähteistä (potilaalta, läheisiltä, vanhemmilta ja lapsilta, työnantajalta, poliisilta, medialta jne.). Tapaukset tutkitaan ja selvitetään, onko niissä rikottu lakia tai säädöksiä. Tätä kutsutaan tapauskohtaiseksi valvonnaksi. Tavallisesti vuodessa tulee n. 3000 tällaista tapausta, jotka koskevat terveydenhoito- ja huolenpitopalveluita, ja vähemmän tapauksia, jotka koskevat lastensuojelu- ja sosiaalipalveluita Työ- ja hyvinvointihallinnossa (Nav).

Kun terveydenhoito- ja huolenpitopalveluissa paljastuu puutteita, Valtion terveysalan valvontavirasto voi velvoittaa palveluntarjoajaa korjaamaan puutteet tai puuttua laillistetun terveydenhuoltohenkilöstön toimintaan. Henkilöstöön kohdistuva toimenpide voi olla varoitus tai tiettyjen lääkkeiden määräämisoikeuden menettäminen, ammatillisten oikeuksien rajaaminen tai menettäminen. Joka vuosi n. 100 henkilöä menettää ammatilliset oikeutensa, suurin osa lääkäreitä ja sairaanhoitajia. Yli puolessa tapauksista syynä on päihteiden väärinkäyttö, toinen tärkeä peruste on ammattiin sopimaton käytös. Vuonna 2013 norjalainen terveydenhuollon ammatinharjoittamisoikeus oli n. 430 000 henkilöllä.

Vuoteen 2012 asti Valtion terveysalan valvontavirastolla oli vastuu erikoissairaanhoidon palveluiden haittavaikutusten raportointijärjestelmästä MedEventistä, joka kokosi raportteja sellaisista erikoissairaanhoidon palveluja koskevista tapauksista, jotka ovat aiheuttaneet tai olisivat voineet aiheuttaa huomattavia henkilövahinkoja. Sairaaloilla on lakisääteinen velvollisuus raportoida tällaisista tapauksista. Vuodesta 2012 lähtien uudesta ilmoitusjärjestelmästä huolehtii Norjan terveystoimen osaamiskeskus.

Tutkimusyksikkö – varoitus vakavista tapahtumista erikoissairaanhoidossa

Erikoissairaanhoidon tulee varoittaa Valtion terveysalan valvontavirastoa vakavista ja odottamattomista tapahtumista, vrt. laki erikoissairaanhoidosta § 3-3a. Varoitusjärjestelmä otettiin käyttöön keväällä 2010, kun useat vakavat tapaukset erikoissairaanhoidossa tulivat julkisuuteen. Järjestelmän tavoitteena on terveydenhuollon potilasturvallisuuden parantaminen valvonnan avulla.

Vakavalla tapahtumalla tarkoitetaan kuolemantapausta tai huomattavaa henkilövahinkoa, jossa tulos on odottamaton verrattuna tiedettyihin riskeihin. Valtion terveysalan valvontaviraston tutkimusyksikkö vastaanottaa ja käsittelee varoitukset.

Varoitus toimitetaan Valtion terveysalan valvontavirastoon sähköpostitse osoitteeseen varsel@helsetilsynet.no. Tutkimusyksikkö aloittaa vuoropuhelun asianosaisten ja läheisten kanssa parin päivän sisällä varoituksen vastaanottamisesta, saa asiaankuuluvat tiedot ja käsityksen tapahtumien kulusta. Haemme myös tiedot potilaan lääketieteellisestä tilasta, sairauden kulusta ja palveluntuottajan organisaatiosta. Kaikki tapaukset tutkitaan ja arvioidaan, onko niissä syytä epäillä vakavaa potilasturvallisuuden vaarantamista. Valtion terveysalan valvontavirasto ottaa kyseisen läänin maaherran kanssa kantaa siihen, onko sairaalaa syytä valvoa erityisesti, ja millä tavalla se tapahtuu.

Joissakin tapauksissa tutkimusyksikkö tekee tarkastuksen palveluntuottajalaitokseen pian tapahtuman jälkeen, jos se on tarpeen riittävien tietojen saamiseksi ja tapahtumien kulun selvittämiseksi. Tämä on erityisen tärkeää, kun tapahtuma on vakava, kun potilasta on ollut hoitamassa useita sairaalan eri yksiköitä ja, kun on vaara, että sama voi toistua samassa tai muussa sairaalassa. Tarkastuksessa läheiset ja mahdollisesti potilas saavat aina mahdollisuuden keskustella tarkastustiimin kanssa kertoakseen, mitä he tietävät tapahtuneesta. Useimmat läheiset ovat halukkaita keskustelemaan. Tutkimusyksikkö kokee, että läheisillä on usein tietoja, jotka auttavat rakentamaan oikean ja kattavan käsityksen tapahtuneesta.

Varoitusjärjestelmän käyttöönotosta kesäkuussa 2010 kesäkuuhun 2014 mennessä Valtion terveysalan valvontavirasto on vastaanottanut yli 1000 varoitusta. Samana ajanjaksona on tehty noin 50 tarkastusta eri yksiköihin.

Palveluja ja sosiaali- ja terveydenhoito- ja hoivapalvelujen oikeuksien toteutumatta jäämistä koskevat valitukset

Potilas- ja käyttäjäoikeuslaki tarjoaa terveydenhoito- ja huolenpitopalveluiden käyttäjille monia oikeuksia. Laissa määritellään seuraavat asiat:

  • oikeus välttämättömään terveydenhoitoon
  • oikeus omalääkäriin
  • erikoislääkärin tekemä arvio 30 päivän kuluessa
  • toisen lääkärin arvio «second opinion»
  • sairaalan valinta
  • sairaankuljetuksen kustannukset
  • potilaskertomuksen näkeminen ja korjaaminen
  • osallistuminen ja tiedottaminen
  • suostumus terveydenhoito- ja huolenpitopalveluihin, terveydenhoito henkilöille, jotka ovat kykenemättömiä suostumukseen ja vastustavat apua
  • lasten erityisoikeudet
  • suostumus terveydenhoitoon
  • henkilökohtaiset hoitosuunnitelmat pitkäaikaista ja suunniteltua terveydenhoito- ja huolenpitopalvelua tarvitseville

Terveydenhoito- ja huolenpitopalveluja koskeva laki velvoittaa kunnat tarjoamaan palveluita, muun muassa

  • sosiaalisten ongelmien ratkaisemisessa tai ehkäisemisessä tarvittavia tietoja, neuvoja ja opastusta
  • käytännön apua ja koulutusta sairauden, vamman, iän tai muiden syiden takia erityistarpeessa oleville
  • omaishoitajalle järjestettävä vapaa ja palkka henkilöille ja perheille, joilla on erityisen raskas hoivatyö
  • tukihenkilö henkilöille ja perheille
  • paikka laitoksessa tai asunto ympärivuorokautisilla huolenpitopalveluilla

Maaherra käsittelee oikeuksien puutteellista toteutumista ja puutteellisia palveluita koskevat valitukset. Vuosittain tehdään n. 3500 tällaista valitusta.

Työ- ja hyvinvointihallinnon (Nav) sosiaalisia palveluja koskeva laki velvoittaa kunnat tarjoamaan muun muassa

  • sosiaalisten ongelmien ratkaisemisessa tai ehkäisemisessä tarvittavia tietoja, neuvoja ja opastusta
  • toimeentulotukea niille, jotka eivät kykene elättämään itseään ansiotyöllä tai taloudellisilla tuilla, joihin ovat oikeutettuja
  • väliaikaisen asunnon niille, jotka eivät kykene itse hankkimaan asuntoa
  • henkilökohtaisen suunnitelman henkilölle, joka tarvitsee pitkäaikaisia ja koordinoituja palveluja
  • valmennusohjelman työikäisille henkilöille, joilla on huomattavan alentunut työ- ja ansiokyky
  • välttämätöntä apua onnettomuuksissa tai muissa äkillisissä erityistilanteissa
  • apua asuntojen hankkimiseen vaikeassa tilanteessa oleville henkilöille, jotka eivät kykene siihen itsenäisesti asuntomarkkinoilla

Maaherra käsittelee kunnan päätöksiä koskevat valitukset lain mukaan. Viime vuosina valituksia oikeuksien puuttellisesta toteutumisesta ja puutteellisista palveluista on tehty n. 3500, suurin osa koskee taloudellisia tukia. Tapauksista n. 20%:ssa valittaja sai täysin tai osittain myönteisen päätöksen.

Valtion terveysalan valvontavirasto on ylin viranomainen näiden valitusten käsittelyssä ja tarjoaa siksi opastusta, koulutusta ja muita toimia sen varmistamiseksi, että valitukset käsitellään oikein ja samalla tavalla kaikissa lääneissä. Yksittäisiä valituksia koskevista päätöksistä ei voi valittaa Valtion terveysalan valvontavirastoon.

Lähemmin lastensuojelupalveluista

Lastensuojelulain tarkoitus on varmistaa, että lapset ja nuoret, jotka kasvavat heidän terveyttään ja kehitystään uhkaavissa olosuhteissa, saavat tarvittavaa apua ja huolenpitoa ajoissa, ja auttaa lapsia ja nuoria saamaan turvalliset kasvuolosuhteet. Kunnilla ja valtiollisilla lastensuojeluviranomaisilla on vastuu lastensuojelulaissa määritellyistä lastensuojelupalveluista.

Valtiolliset lastensuojeluviranomaiset ovat Lapsi-, tasa-arvo- ja syrjäytymisen estämisministeriö (BLD), Lapsi-, nuoriso- ja perhehallinto (Bufetat) ja maaherrat. Valtion terveysalan valvontavirasto on Norjan lastensuojelutoiminnan ylin ammatillinen valvontaviranomainen.

Maaherra valvoo kunnallisia lastensuojelupalveluja, lastensuojelulaitoksia, alle 15-vuotiaiden alaikäisten yksin saapuneiden pakolaisten vastaanottokeskuksia, vanhempien ja lasten keskuksia, muita valtiollisia palveluja ja toimintoja Lapsi-, nuoriso- ja perhehallinnossa (Bufetat), sekä valvoo ja voi esittää velvoitteita yksityisille palveluntarjoajille, jotka toimivat lastensuojelulain puitteissa.

Maaherra tekee tarkastuksia lastensuojelulaitoksiin ja yksinäisten, alaikäisten vastaanottokeskuksiin vähintään kaksi tai neljä kertaa vuodessa riippuen siitä, ottaako laitos vastaan käyttäytymishäiriöiden perusteella sijoitettuja lapsia. Näissä tarkastuksissa maaherran tulee kuunnella yksittäisten lasten näkemyksiä ajastaan laitoksessa. Vanhempien ja lasten keskukset tulee tarkastaa vähintään joka toinen vuosi.

Valitukset yksittäisistä kunnallisten lastensuojelupalvelujen lastensuojelulain perusteella tekemistä päätöksistä tehdään maaherralle. Nämä voivat koskea lasten tukipalveluja, kuten tukihenkilöä, tukiperhettä, vapaa-ajan toimintoja ja tukitoimia kodissa. Myös valitukset pakkokeinojen käytöstä ja rajoituksista lastensuojelulaitoksissa ja yksinäisten alaikäisten vastaanottokeskuksissa osoitetaan maaherralle. Nämä voivat koskea äkillisissä vaaratilanteissa käytettyjä pakkokeinoja, liikkumisrajoituksia, elektronisten viestintävälineiden käyttöä koskevia rajoituksia, huoneen ja omaisuuden tutkimista ja esineiden takavarikointia.

Lastensuojelupalvelujen valvonnassa käytetään erilaisia valvontamenetelmiä. Valtion terveysalan valvontavirastolla on ylimpänä viranomaisena vastuu kehittää edelleen valvonnan menetelmiä.

Valtion terveysalan valvontavirasto käsittelee ylimpänä elimenä valitukset maaherran päättämistä velvoitteista ja uhkasakoista ja vastuuttomasti johdetun laitoksen lopettamista koskevista päätöksistä. Valtion terveysalan valvontavirasto käsittelee ylimpänä elimenä myös valitukset maaherran toiminnasta valvojana (valvontaa koskevat valitukset).

Organisaatio

Valvovat viranomaiset ovat Valtion terveysalan valvontavirasto ja maaherra.

Valtion terveysalan valvontavirasto on ylin kansallinen, valvova viranomainen. Vuonna 2016 Valtion terveysalan valvontaviraston palveluksessa on n. 125 työntekijää, joista 35-40 on lakimiehiä, n. 20 lääkäreitä, n. 15 muita terveydenhuollon ammattilaisia, joitain sosiaalialan ammattilaisia ja yhteiskuntatieteilijöitä. Valvontaviranomaisia johtaa Valtion terveysalan valvontaviraston johtaja, joka on vuodesta 2012 lähtien Jan Fredrik Andresen.

Läänitasolla valvonnasta vastaa maaherra.

Sivustoja internetissä englanniksi ja muilla kielillä

Terveydenhoito- ja huolenpitoministeriö (HOD) (Helse- og omsorgsdepartementet) vastaa kaikesta terveydenhoito- ja huolenpitopolitiikasta, Valtion terveydenhuoltolaitos on Terveydenhoito- ja huolenpitoministeriön alainen.

Lapsi-, tasa-arvo- ja syrjäytymisen estämisministeriö (BLD) (Barne- og likestillingsdepartementet) vastaa lastensuojelupalveluista ja vaikeassa tilanteessa olevien perheiden tukitoimista.

Lapsi-, nuoriso- ja perhehallinto (Bufetat) (Barne-, ungdoms- og familieetaten) vastaa valtiollisesta lastensuojelusta mukaan luettuna yksin saapuneiden alaikäisten pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset, perhesuojelu ja adoptiot.  

Työ- ja sosiaaliministeriö (ASD) (Arbeids- og sosialdepartementet) vastaa tuista, eläkkeistä, taloudellisesta sosiaaliavusta ja valmennusohjelmasta.  

Terveysvirasto (Hdir) (Helsedirektoratet) on valtion terveydenhoito- ja huolenpitopalvelujen ammatillinen virasto. Tehtäviin kuuluvat sekä terveydenhoitopalvelut että sairauksia ja sosiaalisia ongelmia ehkäisevät toimet.

Kansanterveyslaitos (Nasjonalt folkehelseinstitutt) on kansallinen epidemiologian, ympäristölääketieteen, tarttuvien tautien hallinnan, mielenterveyden ja oikeuslääketieteen asiantuntijaelin.

Työ- ja hyvinvointihallinto Nav  (arbeids- og velferdsforvaltningen) vastaa muun muassa eläkkeistä ja eduista, valmennusohjelmasta ja muista työmarkkinatoimista ja taloudellisesta sosiaaliavusta.

Valtion lääkelaitos (SLV) (Statens legemiddelverk) vastaa lääkkeiden tuotanto- ja jakeluketjun valvonnasta terveydenhuoltopalveluihin asti.

Norjan potilasvahinkokorvaus (NPE) (Norsk pasientskadeerstatning) hallinnoi terveydenhuollon potilasvahinkojen valtiollisia korvauksia koskevaa lainsäädäntöä.

Tilastokeskus (Statistisk sentralbyrå) julkaisee terveydentilaa, sosiaalisia olosuhteita ja lastensuojelu-, sosiaali- ja terveydenhoitopalveluja koskevia tilastoja.

Pohjoismaiden neuvoston (Nordisk råd) sivusto sisältää runsaasti olennaisia tietoja englanniksi. Katso myös Pohjoismaisen lääketieteellisen tilastokomitean (NOMESCO)  ja Pohjoismaisen sosiaalisen tilastokomitean (NOSOSCO) sivustot.  har nettsted med mye relevant informasjon på engelsk.

Maailman terveysjärjestöllä WHO (Verdens helseorganisasjon) on omat sivustot eri maille: Valitse maa vasemman puoleisesta valikosta.

OECD:llä on hyvin esitettyjä tilastotietoja ja muita tietoja jäsenmaistaan: valitse maa ylävalikosta.

Yhteystiedot

Statens helsetilsyn, Postboks 8128 Dep, NO-0032 Oslo, Norway, katuosoite: Calmeyers gate 1.
Aukioloaika CET 08.00–15.45, toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin 08.00–15.00 Puhelin +47 21 52 99 00, faksi +47 21 52 99 99
Sähköposti postmottak@helsetilsynet.no
Sivuston toimitus nettredaksjon@helsetilsynet.no
Internet: www.helsetilsynet.no

Gå til toppen