Vuoigatvuohta oažžut dárbbašlaš dearvvašvuođaveahki
Vuoigatvuohta  árvvoštallojuvvot spesialistadearvvašvuođabálvalusas
Vuoigatvuohta ođđasit árvvoštallojuvvot
Vuoigatvuohta oažžut fástadoaktára
Vuoigatvuohta válljet buohcciviesu
Vuoigatvuohta oažžut oktagaslaš plána
Vuoigatvuohta dieđuid oažžut
Vuoigatvuohta mieldeváikkuheapmái
Vuoigatvuohta buhcciidsáhttui
Lagamuččaid vuoigatvuohta oažžut dieđuid
Vuoigatvuohta mieđihit dikšumii
Vuoigatvuohta čiegusin doallat persovnnalaš dieđuid
Vuoigatvuohta oaidnit journála
Gárihuhttinávdnasiid geavaheddjiid vuoigatvuohta dearvvašvuođabálvalusaide
Vuoigatvuohta bátnedikšui
Journála divvun ja sihkkun
Mánáid vuoigatvuođat pasieantan

Vuoigatvuohta oažžut dárbbašlaš dearvvašvuođaveahki

Makkár vuoigatvuođat leat dus?

Dus lea vuoigatvuohta oažžut dárbbašlaš dearvvašvuođaveahki dan suohkanis go orut, dahje gos leat gaskaboddosaččat. Vai sáhttá addit dárbbašlaš dearvvašvuođaveahki, de galget suohkanat organiseret čuovvovaš bálvalusaid:

  • dábálaš doavttirbálvalusa, dás maiddái fástadoavttirbálvalusa
  • Doavttirváktaortnega
  • Fysioterapiijabálvalusa
  • buohccidikšuma, dás maiddái dearvvašvuođadivššárbálvalusa ja ruovttubuohccidikšuma
  • jortamovrabálvalusa
  • buhcciidruovttu dahje orrunsaji gos lea birrajándora fuolahus ja dikšu
  • medisiinnalaš heahtedieđihanguovddáža

Dus lea maiddái vuoigatvuohta oažžut dárbbašlaš dearvvašvuođaveahki spesialistadearvvašvuođabálvalusas. Spesialistadearvvašvuođabálvalusain oaivvildit mii vuosttažettiin dearvvašvuođabálvalusaid maid nugo buohcciviesuid, poliklinihkaid ja guovllupsykiátralaš guovddážat doaimmahit. Priváhtadoaimmaheaddji dearvvašvuođabargit mat addet dearvvašvuođaveahki soahpamuša mielde guovllulaš dearvvašvuođadoaimmahagaiguin rehkenastojuvvojit maiddái spesialistabálvalussan. Sáhttit fállat spesialistadearvvašvuođabálvalusaid galgá stáhta, guovllulaš dearvvašvuođadoaimmahagaid bokte, fállat čuovvovaš bálvalusaid:

  • buohcciviessobálvalusaid
  • medisiinnalaš laboratorabálvalusaid ja radiologalaš bálvalusaid
  • fáhkkamedisiinnalaš gearggusvuođa
  • medisiinnalaš heahtedieđihanbálvalusa, girdiambulánsabálvalusa ja ambulánsabálvalusa biilla ja vejolaččat fatnasa mielde
  • fágaidrasttideaddji spesialistadivššu gárihuhttinávdnasiid geavaheddjiide
  • sáhtu iskkadeapmái dahje dikšui suohkanlaš ja spesialistadearvvašvuođabálvalussii
  • sáhtu dikšunbargiide

Makkár iskkademiide ja dikšumii dus lea vuoigatvuohta, lea dan duohken movt dearvvašvuođabargit árvvoštallet du dárbbu, man buorre vejolašvuohta lea buorránit ja lea go ágga jáhkkit ahte divššus sáhttá leat ávki.

Dus ii leat vuoigatvuohta dikšumii jus ii vurdojuvvo ahte das lea dutnje ávki, ja divššu golut fertejit govttolaččat speadjalastit divššu ávkki. Datte ii sáhte ruđalaš ákkaid dihte spiehkastit bealuštahtti dearvvašvuođaveahki unnimus mearis.

Jus don leat dan dilis ahte dearvvašvuođaveahki maŋideapmi sáhttá dagahit duođalaš vahága dahje heakka- ja dearvvašvuođavára, de lea dus vuoigatvuohta oažžut veahki dakkaviđe.

Jus lea árvvoštallojuvvon ahte dus lea vuoigatvuohta oažžut divššu, ja don leat ožžon dieđu goas don oaččut diekkár divššu, de lea du vuoigatvuohta dárbbašlaš dearvvašvuođaveahkkái rihkkojuvvon jus it leat ožžon divššu dan áigemearrái. Dakkár dilálašvuođas lea dus vuoigatvuohta oažžut dárbbašlaš dearvvašvuođaveahki dakkaviđe eará buohcciviesus Norggas dahje vejolaččat olgoriikkas. HELFO:s lea ovddasvástádus gávdnat dikšunsaji jus áigemearri ii dollojuvvo. HELFO gávnnat telefovnnas 815 335 33.

Du dearvvašvuođadili árvvoštallama vuođul sáhttá spesialistadearvvašvuođabálvalus gávnnahit ahte dus ii leat vuoigatvuohta oažžut dárbbašlaš dearvvašvuođaveahki, vaikko don berret oažžut dakkár divššu. Dalle biddjojuvvot don divššu vuordinlistui, muhto don vuoruhuvvot sin maŋŋelii geain lea vuoigatvuohta oažžut dárbbašlaš dearvvašvuođaveahki. Dan  dikšui ii biddjojuvvo áigemearri.

Váidit?

Don sáhtát váidit jus oaivvildat ahte it oaččo dakkár dearvvašvuođaveahki masa ieš oaivvildat dus lea vuoigatvuohta, dahje jus it dohkket dearvvašvuođabálvalusa árvvoštallama iežat dikšodárbbu hárrái.

Dieđuid dan hárrái movt váiddá, gávnnat don válljemiin Váidit ja váiddagieđahallan ja Dearvvašvuođabálvalusaid ja dearvvašvuođabargiid váidin.

Liŋkkat

Vuoigatvuohta árvvoštallojuvvot spesialistadearvvašvuođabálvalusas

Makkár vuoigatvuođat leat dus?

Jus leat čujuhuvvon spesialistadearvvašvuođabálvalussii, de lea dus vuoigatvuohta oažžut iežat dearvvašvuođadili árvvoštallojuvvot 30 bargobeaivvi sisa. Du dearvvašvuođaveahki dárbu galgá árvvoštallojuvvot ja don galggat oažžut diagnosa jus dan lea vejolaš gávdnat ovdal go dikšu loahpahuvvo, don galggat maid beassat diehtit lea go buozanvuohta duođalaš ja goas don vejolaččat sáhtát oažžut divššu. Jus navdet ahte dus lea duođalaš dahje heakkavárálaš dávda de lea dus vuoigatvuohta jođáneappot árvvoštallojuvvot.

Vuoigatvuohta árvvoštallojuvvot sisttisdoallá maiddái du iskama jus čálalaš čujuhusas eai leat doarvái dieđut. Dalle fertejit dárbbašlaš iskamat dahkkojuvvot 30 bargobeaivvi sisa dan rájes go spesialistadearvvašvuođabálvalus oaččui vuosttaš čujuheami. Dát áigemearri gusto beroškeahttá das ahte máŋga spesialistta fertejit du iskat dahje don sirdojuvvot ovtta dearvvašvuođadoaimmahagas nubbái.

Váidit?

Don sáhtát váidit jus it leat ožžon dihto dikšunáigemeari 30 bargobeaivvi sisa. Don sáhtát maiddái váidit jus oaivvildat dus lea vuoigatvuohta johtileappot árvvoštallojuvvot.

Dieđuid dan hárrái movt váiddá, gávnnat don válljemiin Váidit ja váiddagieđahallan ja Dearvvašvuođabálvalusaid ja dearvvašvuođabargiid váidin.

Liŋkkat

Vuoigatvuohta ođđasit árvvoštallojuvvot

Makkár vuoigatvuođat leat dus?

Jus spesialisttat lea árvvoštallan du dilálašvuođa, de sáhttá dus leat vuoigatvuohta ođđasis árvvoštallojuvvot eará doavttirspesialistta luhtte. Dát sáhttá leat áigeguovdil jus don eahpidat ahte leat ožžon rievttes diagnosa dahje jus it dohkket plánejuvvon dikšuma. Don it dárbbaš čilget manne dáhtut ođđasis árvvoštallojuvvot.

Vuoigatvuohta ođđasis árvvoštallojuvvot gusto dušše okte ovtta dilálašvuođa hárrái ja du dábálaš doavttir ferte du čujuhit eará doavttirspesialistta lusa. Jus du doavttir ii oainne ávkkálažžan ahte don árvvoštallojuvvot ođđasis, de it beasa dán mearrádusa olis gáibidit ođđasis árvvoštallojuvvot. Du dábálaš doavttir sáhttá biehttalit du čujuheamis dušše dalle go sus lea áššálaš ágga dan dahkat, ovdamearkka dihte jus du dearvvašvuođadilli juo lea vuđolaččat árvvoštallojuvvon ja gávnnaheamit ja fágalaš árvvoštallamat eai oro leame eahpidahttit.

Váidit?

Don sáhtát váidit jus biehttaluvvot ođđasis árvvoštallojuvvot.

Dieđuid dan hárrái movt váiddá, gávnnat don válljemiin Váidit ja váiddagieđahallan ja Dearvvašvuođabálvalusaid ja dearvvašvuođabargiid váidin.

Liŋkkat

Vuoigatvuohta oažžut fástadoaktára

Makkár vuoigatvuođat leat dus?

Dus lea vuoigatvuohta oažžut fásta, namahuvvon doaktára (fástadoaktára) suohkandearvvašvuođabálvalusa olis. Dát doavttir galgá du vuoruhit ovdalii olbmuid geaidda son ii leat fástadoavttir. Dát mearkkaša geavatlaččat ahte galgá leat vejolaš oažžut doavttirdiimmu govttolaš áiggi sisa ja oažžut doavttirkantuvrra ságaide go dárbbašat rávvagiid dahje go leat jearaldagat.

Jus don leat dearvvašvuođaásahusas dahje eará ásahusas gos lea organiserejuvvon doavttirbálvalus, de sirdojuvvo fástadoaktára ovddasvástádus ásahussii. Ásahusain oaivvildit mii dás vuosttažettiin buohcciviesu ja buhcciidruovttu, muhto maiddái giddagasa gos lea organiserejuvvon doavttirbálvalus. Don bisut liikká ain fástadoaktára listtus, ja fástadoaktáris lea ovddasvástádus lágidit du dábálaš doavttirbálvalusaid dalle go ii šat leat ásahusas.

Dieđuid fástadoaktárortnega birra gávnnat HELFO (Dearvvašvuođaekonomiijahálddašeami) bokte.

Váidit?

Don sáhtát váidit suohkanii jus it oaččo fástadoaktára dan suohkanis gos orut.

Liŋkkat

Vuoigatvuohta válljet buohcciviesu

Makkár vuoigatvuođat leat dus?

Don sáhtát válljet guhte buohcciviessu dahje guovllupsykiatralaš guovddáš galgá du dearvvašvuođadili árvvoštallat ja gos don háliidat oažžut divššu. Dat ii gusto jus dárbbašat fáhkkaveahki. Friddja buohcciviessoválljen ii atte vuoigatvuođa válljet dikšundási, ovdamearkka dihte eambbo spesialiseren buohcciviesu go don dárbbašat.

Vuoigatvuohta friddja válljet buohcciviesu guoská buot almmolaš buohcciviesuide Norggas ja priváhta buohcciviesuide maiguin dearvvašvuođadoaimmahagat leat dahkan soahpamuša. Don sáhtát iežat dábálaš doaktáriin ságastallat buohcciviesu válljema birra. Eambbo dieđuid friddja buohcciviessoválljema birra gávnnat neahttabáikkis frittsykehusvalg.no/.

Váidit?

Don sáhtát váidit jus it oaččo čađahuvvot iežat vuoigatvuođa friddja válljet buohcciviesu.

Dieđuid dan hárrái movt váiddá, gávnnat don válljemiin Váidit ja váiddagieđahallan ja Dearvvašvuođabálvalusaid ja dearvvašvuođabargiid váidin.

Liŋkkat

Vuoigatvuohta oažžut oktagaslaš plána

Makkár vuoigatvuođat leat dus?

Jus du dearvvašvuođadilli gáibida guhkes áiggi ja oktiiheivehuvvon dearvvašvuođabálvalusaid, de lea dus vuoigatvuohta oažžut ráhkaduvvot plána du dikšuma čađaheapmái. Plána galgá leat mielde čielggadeame ovddasvástádusdilálašvuođaid du dikšumis ja muitalit dutnje makkár divššu, doaimmaid ja bálvalusaid don sáhtát vuordit oažžut goas ge. Oktagaslaš plána galgá gokčat daid dárbbuid mat dus leat suohkandearvvašvuođabálvaluslága, spesialistadearvvašvuođabálvaluslága ja psykalaš dearvvašvuođasuodjaleami lága olis. Plána nappo eaktuda ovttasbarggu spesialistadearvvašvuođabálvalusa ja suohkana gaskka.

Váidit?

Jus háliidat ahte ráhkaduvvo oktagaslaš plána, ja dat ii dahkkojuvvo, de sáhtát váidit.
Dieđuid dan hárrái movt váiddá, gávnnat don válljemiin Váidit ja váiddagieđahallan ja Dearvvašvuođabálvalusaid ja dearvvašvuođabargiid váidin.
 
Liŋkkat

Vuoigatvuohta dieđuid oažžut

Makkár vuoigatvuođat leat dus?

Pasieantan lea dus vuoigatvuohta oažžut dieđuid iežat dearvvašvuođadili ja diagnosaid birra ja makkár dikšu lea plánejuvvon. Dus lea earret eará vuoigatvuohta oažžut dieđuid vejolaš dikšunvugiid birra, man guhká dikšu bistá, dan viidodaga ja vejolaš váttisvuođaid ja liigeváikkuhusaid birra.
Jus leat buohccivissui sisačállojuvvon, de galgá nammaduvvot pasieantaovttasvástideaddji doavttir gii galgá leat du fásta gulahallanolmmoš nu guhká go leat doppe. Dán doaktáris lea earret eará ovddasvástádus oktiiheivehit du divššu, ja fuolahit ahte don oaččut dárbbašlaš dieđuide.
Dábálaččat sáhtát ieš mearridit man ollu dieđuid don háliidat oažžut.

Váidit?

Jus it oaččo dieđuid maidda dus lea vuoigatvuohta, de sáhtát váidit.

Dieđuid dan hárrái movt váiddá, gávnnat don válljemiin Váidit ja váiddagieđahallan ja Dearvvašvuođabálvalusaid ja dearvvašvuođabargiid váidin.

Liŋkkat

Vuoigatvuohta mieldeváikkuheapmái

Makkár vuoigatvuođat leat dus?

Buorre  dikšunboađus lea dábálaččat dan duohken ahte lea buorre ovttasbargu pasieantta ja dearvvašvuođabargiid gaskka. Danne lea dus vuoigatvuohta leat mielde mearrideame iežat divššu. Dearvvašvuođabálvalus háliida ahte don pasieantan eanemus lági mielde searvvat iežat dikšuma mearrideapmái.

Searvan mearkkaša ovdamearkka dihte ahte don sáhtát leat mielde mearrideame makkár iskkadan- ja dikšunvuogit galget čađahuvvot. Datte galget dearvvašvuođabargit dahkat loahpalaš mearrádusa ja sis lea ovddasvástádus dasa ahte dikšun lea bealuštahtti.
Don sáhtát maiddái mearridit ahte it áiggo leat okto, muhto ahte ovdamearkka dihte du guoibmi dahje ustit galgá leat mielde go iskkadeapmi ja dikšun čađahuvvo.

Váidit?

Jus don it oaččo vejolašvuođa leat mielde mearrideame iežat dikšuma hárrái, de sáhtát váidit.

Dieđuid dan hárrái movt váiddá, gávnnat don válljemiin Váidit ja váiddagieđahallan ja Dearvvašvuođabálvalusaid ja dearvvašvuođabargiid váidin.

Liŋkkat

Vuoigatvuohta buhcciidsáhttui

Makkár vuoigatvuođat leat dus?

Dus lea vuoigatvuohta oažžut máksojuvvot dárbbašlaš goluid go fertet mátkkoštit spesialistadearvvašvuođabálvalusa oktavuođas. Seamma guoská jus márkkoštat bearašsuodjaluskantuvrii ja dearvvašvuođaguovddážii.

Eambbo dieđuid iežat vuoigatvuođaid birra gávnnat dáppe pasientreiser.no. Don sáhtát maiddái riŋget 05515, mii lea riikkaviidosaš telefonnummár man bokte beasat hupmat lagamus pasieantakantuvrrain.

Váidit?

Jus it oaččo máksojuvvot iežat goluid buhcciidsáhttui, de sáhtát váidit.

Gosa váidaga sáddet lea dan duohken leat go mátkkoštan rekvisišuvnnain vai dan haga. Dieđuid dan hárrái gosa váidaga sáddet gávnnat don mearrádusas ahte it oaččo goluid máksojuvvot, dahje pasientreiser.no bokte.

Dat ásahus gosa sáddet váidaga, guorahallá ášši, ja sádde dan Fylkka dearvvašvuođagehččui jus ásahus doalaha mearrádusa man vuođul ii mávsse du goluid.

Dieđuid dan hárrái movt váiddá, gávnnat don válljemiin Váidit ja váiddagieđahallan ja Dearvvašvuođabálvalusaid ja dearvvašvuođabargiid váidin.

Liŋkkat

Lagamuččaid vuoigatvuohta oažžut dieđuid

Makkár vuoigatvuođat leat lagamuččain?

Pasieantan mearridat don maid du lagamuččat galget beassat diehtit du dearvvašvuođadili birra. Dearvvašvuođabargiin lea jávohisvuođageatnegasvuohta buot dieđuid hárrái du birra, ja addet dieđuid lagamuččaide dušše jus don leat addán lobi.
Dakkár pasieantta lagamuččain, gii  ii sáhte ieš fuolahit iežas áššiid, ovdamearkka dihte jus lea hovkkiiduvvan demensadávdda geažil, leat seamma vuoigatvuođat oažžut dieđuid go pasieanttas alddis. Lagamuččaid vuoigatvuohta dieđuid oažžut dán dilálašvuođas rehkenastojuvvo pasieantta addin lohpin.
Jus leat vuollel 16 jagi, de leat du váhnemiin dahje earáin geain lea váhnenovddasvástádus du guovdu, vuoigatvuohta oažžut dieđuid du birra. Jus leat 12 ja 16 jagi gaskka, de sáhtát muhtin dilálašvuođain mearridit ahte du váhnemat liikká eai galgga oažžut dieđuid du birra.
Go pasieanta lea jápmán de galget lagamuččat dábálaččat oažžut pasieantadieđuid jápmán olbmo birra.

Váidit?

Jus don pasieantan it oaččo dakkár dieđuid go oaivvildat dus lea vuoigatvuohta oažžut, de sáhtát váidit. Seamma guoská lagamuččaide geat oaivvildit ahte sii eai oaččo dieđuid maid oaivvildit alddiineaset vuoigatvuođa oažžut.

Jus don oaivvildat ahte lagamuččat leat ožžon dieđuid du birra iežat dáhtu vuostá, de sáhtát bivdit Fylkka dearvvašvuođageahču árvvoštallat lea go jávohisvuođageasku rihkkojuvvon.

Dieđuid dan hárrái movt váiddá, gávnnat don válljemiin Váidit ja váiddagieđahallan ja Dearvvašvuođabálvalusaid ja dearvvašvuođabargiid váidin.

Liŋkkat

Vuoigatvuohta mieđihit dikšumii

Makkár vuoigatvuođat leat dus?

Dearvvašvuođaveahkki eaktuda dábálaččat dieđihuvvon mieđiheami pasieanttas. Dat mearkkaša ahte dearvvašvuođabargit fertejit oažžut lobi dus pasieantan ovdal go sáhttet iskat du ja álggahit divššu. Vai don sáhtát addit dakkár lobi, fertet don ožžon doarvái dieđuid dávdda, diagnosa, divššu ja  vejolaš riskka birra.

Mieđiheapmi sáhttá leat sihke njálmmálaš ja čálalaš, ja muhtin dilálašvuođain sáhttet dearvvašvuođabargit atnit vuođđun jávohis mieđiheami dasa mii galgá dáhpáhuvvat. Don sáhtát vaikko goas geassit ruovttoluotta mieđiheami. Dus lea dalle vuoigatvuohta oažžut dieđu das makkár váikkuhusat das sáhttet leat dutnje go dearvvašvuođaveahkki ii addojuvvo.

Pasieanttaide geat dikšojuvvojit bággodivššu mearrádusaid olis, ii gusto mieđihanmearrádus.

Fáhkkadiliin mearridit dearvvašvuođabargit makkár iskkadeapmi galgá čađahuvvot ja makkár dikšu galgá addojuvvot. Dalle ii gusto pasieantta mieđihanmearrádus, mii dábálaččat ii leat ge vejolaš jus pasieanta lea dieđuheapme.

Jus leat 12 ja 16 jagi gaskka de leat sierra mearrádusat mieđiheami birra. Seamma guoská buohkaide geat leat badjel 16 jagi ja geain ii leat mieđihanváldi. Vuollel 12 jagi mánáid dáfus mearridit váhnemat.

Váidit?

Jus oaivvildat ahte du vuoigatvuohta mieđiheami hárrái lea rihkkojuvvon, de sáhtát váidit.

Dieđuid dan hárrái movt váiddá, gávnnat don válljemiin Váidit ja váiddagieđahallan ja Dearvvašvuođabálvalusaid ja dearvvašvuođabargiid váidin.

Liŋkkat

Vuoigatvuohta čiegusin doallat persovnnalaš dieđuid

Makkár vuoigatvuođat leat dus?

Dearvvašvuođabargiin lea jávohisvuođageasku. Dat mearkkaša ahte dearvvašvuođabargit galget hehttet dieđuid du birra mannamis dakkáriidda geaidda dat eai gula. Jávohisvuođageasku guoská dábálaččat buot dieđuide du birra, sihke dasa maid don ieš muitalat dearvvašvuođabargiide ja dasa maid sii gávnnahit iskkadeami ja dikšuma olis.

Don sáhtát čoavdit dearvvašvuođabargiid jávohisvuođageaskkus, nu ahte sii sáhttet muitalit dieđuid du birra. Dat sáhttá ovdamearkka dihte leat áigeguovdil dalle go lonuhat fástadoaktára, dahje dáhkádusášši oktavuođas.

Láhkamearrádusat sisttisdollet maiddái máŋga eará ovdamearkka goas sáhttá spiehkastit jávohisvuođageaskkus. Dárkilet árvvoštallama vuođul sáhttet dieđut mat muđui leat jávohisvuođageaskku vuolde addojuvvot earrát eará

heahteásahusaide (politiijaide ja buollinsuodjalussii) Dearvvašvuođabargiidlága § 31  
Sosialbálvalussii Dearvvašvuođabargiidlága § 32
mánáidsuodjalussii Dearvvašvuođabargiidlága § 33
bearráigeahččoeiseválddiide Dearvvašvuođabargiidlága § 30
Nav:ii  Álbmotoadjolága § 21-4
Almmolaš registariidda Dearvvašvuođabargiidlága kap 2
lagamuččaide Divššohasvuoigatvuođalága § 3-3
váhnemiidda (vuollel 16 jagi mánáid váhnemiidda) Divššohasvuoigatvuođalága § 3-4
dutkamii Dearvvašvuođabargiidlága § 29
áššedovdiide Dearvvašvuođabargiidlága § 27
vuodjinkoartta/sertifikáhta oktavuođas Dearvvašvuođabargiidlága § 34

Jus jávohisvuođageasku ii leat dollojuvvon, de lea dus dábálaččat vuoigatvuohta diehtit gii du birra lea ožžon dieđuid, ja makkár dieđuid lea ožžon.

Váidit?

Jus don oaivvildat ahte dieđut du birra leat dárbbašmeahttumit addojuvvon, de sáhtát Fylkka dearvvašvuođageahču bivdit árvvoštallat lea go jávohisvuođageasku rihkkojuvvon.

Liŋkkat

Vuoigatvuohta oaidnit journála

Makkár vuoigatvuođat leat dus?

Dearvvašvuođabargit galget duođaštit iežaset pasieantadivššu. Dat mearkkaša ahte dearvvašvuođabargit galget čállit buot dieđuid mat gusket du dikšui, ja vurkkodit daid pasieantajournálas.

Dábálaččat lea dus vuoigatvuohta beassat oaidnit iežat pasieantajournála. Dasa lassin lea dus vuoigatvuohta oažžut kopiija journálas. Sáhttá mearriduvvot ahte don mávssát dihto summá go bivddát kopiija. Jus dáhtut, de lea dus maiddái vuoigatvuohta oažžut čilgejuvvot fágasániid mat leat geavahuvvon journálas.

Muhtin hárve oktavuođas sáhtát don biehttaluvvot oaidnit pasieantajournála dahje osiid das. Geahččama sáhttet dušše guovtti ákka dihte gieldit. Juogo danne go dat lea áibbas dárbbašlaš hehtten dihte heakkavára dahje duođalaš dearvvašvuođavára du iežat guovdu, dahje danne go journála oaidnin lea čielgasit gielddihahtti du lagas olbmuid geažil.

Váidit?

Jus don it beasa oaidnit iežat pasieantajournála, de sáhtát váidit.
Dieđuid dan hárrái movt váiddá, gávnnat don válljemiin Váidit ja váiddagieđahallan ja Dearvvašvuođabálvalusaid ja dearvvašvuođabargiid váidin.

Liŋkkat

Gárihuhttinávdnasiid geavaheddjiid vuoigatvuohta dearvvašvuođabálvalusaide

Makkár vuoigatvuođat leat dus?

Gárihuhttinávdnasiid boasttugeavaheaddjin leat dus vuoigatvuođat divššohasvuoigatvuođalága mielde seammaládje go eará olbmuin. Gárihuhttinávdnasiid boasttugeavaheddjiid pasieantavuoigatvuođat, mat leat čielggaduvvon Dearvvašvuođadepartemeantta Johtočállosis I-8/2004, leat vuoigatvuođat

  • oažžut divššu vai beassá eret gárihuhttinávdnasiid geavaheamis
  • oažžut iežas dearvvašvuođadilálašvuođa árvvoštallojuvvo t 30 bargobeaivvi sisa
  • oažžut ođđa árvvoštallama
  • válljet gos háliida oažžut divššu gárihuhttinávdnasiid geavaheami vuostá
  • oažžut ráhkaduvvot oktagaslaš plána
  • oažžut gokčojuvvot mátkegoluid, maiddái dalle go geavaha vejolašvuođa válljet dikšunbáikki
  • leat mielde mearrideame ja dieđuid oažžut
  • beassat oaidnit iežas journála

Spesialistadearvvašvuođabálvalus lea sosialbálvalusa ovttasbargoásahus ja dain lea oktasaš ovddasvástádus hábmet ollislaš doaibmavuogádaga ja oktagaslaš plánaid mat doibmet duohta dilis.

Váidit?

Don sáhtát váidit jus oaivvildat ahte it oačči dakkár dearvvašvuođabálvalusaid go oaivvildat dus livččii vuoigatvuohta oažžut.
Dieđuid dan hárrái movt váiddá, gávnnat don válljemiin Váidit ja váiddagieđahallan ja Dearvvašvuođabálvalusaid ja dearvvašvuođabargiid váidin.

Liŋkkat

Vuoigatvuohta bátnedikšui

Makkár vuoigatvuođat leat dus?

Fylkkagielda galgá fuolahit ahte bátnedikšu lea olámuttos buohkaide geat orrot dahje leat gaskaboddosaččat fylkkas. Jus eará ii leat mearriduvvon, de fertet don ieš máksit bátnedivššu ovddas.

Muhtin pasieantajoavkkuin lea vuoigatvuohta oažžut bátnedivššu almmolaš bátnedikšunbálvalusas. Bátnedikšobálvaluslágas § 1-3 leat namuhuvvon geat dát leat. Jus ruhtadillii hehtte addimis buot joavkkuide fálaldaga, de galgá vuoruhuvvot mearrádusa vuoruheami mielde.

Váidit?

Jus don it oaččo dakkár bátnedivššu go oaivvildat dus lea vuoigatvuohta oažžut, de sáhtát váidit dan orgánii maid fylkkagielda mearrida. Jus váidda ii váldojuvvo vuhtii dahje jus hilgojuvvo, de sáhtát ášši váidit Fylkka dearvvašvuođagehččui.

Dieđuid dan hárrái movt váiddá, gávnnat don válljemiin Váidit ja váiddagieđahallan ja Dearvvašvuođabálvalusaid ja dearvvašvuođabargiid váidin.

Liŋkkat
Bátnedikšodearvvašvuođaláhka
Láhkaásahusat 24.5 1984 nr 1268 mávssu birra almmolaš bátnedikšobálvalusa bátnedivššu ovddas

Journála divvun ja sihkkun

Makkár vuoigatvuođat leat dus?

Don sáhtát gáibidit ahte dieđut du journálas njulgejuvvojit. Dat sáhttá leat áigeguovdil jus oaivvildat ahte journálas leat boasttu dahje váilevaš dieđut. Journála divvun dáhpáhuvvá dainna lágiin ahte journálii čállojuvvo beaiváduvvon divvumuš mii boahtá lassin dasa mii doppe juo lea. Divvun nappo ii dáhpáhuva dainna lágiin ahte dieđut sihkkojuvvojit.

Muhtin erenoamáš dilálašvuođain sáhttet dieđut journálas sihkkojuvvot.

Váidit?

Don sáhtát váidit jus du sávaldat divvut dahje sihkkut journála ii váldojuvvo vuhtii.

Dieđuid dan hárrái movt váiddá, gávnnat don válljemiin Váidit ja váiddagieđahallan ja Dearvvašvuođabálvalusaid ja dearvvašvuođabargiid váidin.

Liŋkkat

Mánáid vuoigatvuođat pasieantan

Makkár vuoigatvuođat leat mánáin?

Go mánát leat pasieantan, de leat sis eará vuoigatvuođat go ollesolbmuin.

Mánáin lea vuoigatvuohta oažžut dearvvašvuođadárkkistusa dan suohkanis gos orrot. Máná váhnemat leat geatnegasat fuolahit máná dearvvašvuođadárkkistussii.

Dearvvašvuođaásahusas orodettiin lea mánáin vuoigatvuohta ovttastallat iežaset váhnemiiguin dahje eará fuolaheddjiiguin. Dearvvašvuođaásahus lea geatnegas lágidit dili ovttastallamii. Ovdamearkka dihte galget fállat vejolašvuođa idjadit máná luhtte ja boradit ovttas mánáin.
Dearvvašvuođaásahusas lea mánáin maiddái vuoigatvuohta lustadoaimmaide, ja sis lea vuoigatvuohta oažžut oahpu man muđui massáše doppe orruma geažil. Dárkilet čilgehus mánáid vuoigatvuođaid birra go leat dearvvašvuođaásahussii sisačálihuvvon boahtá ovdan láhkaásahusain mánáid orruma birra dearvvašvuođaásahusas.

Váidit?

Jus mánát eai oaččo devdojuvvot iežaset vuoigatvuođa ovttastallat váhnemiiguin, de sáhttet váhnemat váidit. Seamma guoská jus mánát eai oaččo doarvái doaimmaid ja stimulerema orruma oktavuođas.

Dieđuid dan hárrái movt váiddá, gávnnat don válljemiin Váidit ja váiddagieđahallan ja Dearvvašvuođabálvalusaid ja dearvvašvuođabargiid váidin.

Liŋkkat

 

Gå til toppen