Dieđihanguovddáš – čoahkkáigeassoraporta 2001–2007
Dearvvašvuođageahču raportta 5/2008 čoahkkáigeassu
2001 rájes 2007 rádjái registrerejuvvojedje 13 136 diedáhusa sávatkeahtes dáhpáhusaid birra spesialistadearvvašvuodabálvalusas. Okta juohke logát diedáhusas (10 proseantta) lea eahpedábálaš jápmima birra.
Dáid diedáhusaid leat spesialistadearvvašvuodabálvalusa doaimmahagat sádden fylkka Dearvvašvuodagehccui spesialistadearvvašvuodalága § 3-3 olis. Dát diedihangeatnegasvuohta boahtá áigái go addojuvvo dearvvašvuodaveahkki ja dáhpáhuvvá juoga mii lea dagahan, dahje livccii sáhttán dagahit, mearkkašahtti vahága pasientii.
Dán áigodagas lea diedáhusaid lohku rievddadan ollu, go buohtastahttá diedáhusaid logu juohke 10 000 dikšunjándoriin, erohus lea sihke regiovnnalaš dearvvašvuodadoaimmahagaid (RHF) gaskka ja dearvvašvuodadoaimmahagaid (HF) gaskka.
Lulli-Nuorta Dearvvašvuodas leat eanemus diedáhusat. Østfold buohcciviessu HF, Asker ja Bærum buohcciviessu HF ja Blefjell buohcciviessu HF leat dat golbma dearvvašvuodadoaimmahaga main leat eanemus diedáhusat.
5 proseantta buot diedáhusain gusket dáhpáhusaide riegádahttimiid oktavuodas.
27 proseantta buot diedáhusain gusket dáhpáhusaide dálkasiid oktavuodas.
17 proseantta buot diedáhusain gusket dáhpáhusaide psykiatralaš dikšuma oktavuodas.
17 proseantta buot diedáhusain gusket dáhpáhusaide gahccama oktavuodas.
Gávnnaheamit cájehit ahte spesialistadearvvašvuodabálvalusa ásahusat devdet diedihangeatnegasvuoda hui iešgudet ládje. Stáhta dearvvašvuodageahccu oaivvilda ahte dat dearvvašvuodaásahusat mat diedihit eanemus sávatkeahtes dáhpáhusaid, eai dárbbaš leat dat ásahusat gos leat eanemus dáhpáhusat, muhto ahte ollu diediheamit baicca duodaštit ahte doppe leat buorit diedihandábit ja bures doaibmi kvalitehtabargu.