Spesialiseren ja profešunaliseren Muitalus Norgga siviila dearvvašvuođahálddašeami ovdáneami birra 1809 rájes 2009 rádjái. Oassi 1: 1809-1983 – Boares dearvvašvuođahálddašeapmi. Čállán: Ole Berg
Dearvvašvuodageahcu raporta 8/2009 oanehis coahkkáigeassu
Napoleon-sodiid áigge go lei e?gelas blokáda, de ásahuvvui dearvvašvuodahálddahus Kongelige norske Sundheds-Collegium Christianias jagis 1809. Dán cállosis muitalit guovddáš dearvvašvuodahálddašeami ovdáneami birra dan rájes gitta 1983 rádjái.
Ovdáneapmi ma??el nuppi máilmmisoadi deattuhuvvo. Dalle lei sihke hálddahusas ja dearvvašvuodabálvalusain profešunaliseren ja spesialiseren. Guovddášhálddašeami ovdánahttin lei má?gga dáfus ovdalis bálvalusaddima organisatoralaš ovdánahttima.
Guovddáš olbmot dán oktavuodas leigga dearvvašvuodadirektorat Karl Evang ja Torbjørn Mork. Cálus addá dárkilis gova dán guovtti guovddáš olbmos ja dain olbmuid geat ledje sudno birrasis. Maiddái Dearvvašvuodadirektoráhta iešgudet rollat ovdanbuktojuvvojit, ja dan doaibma biddjo birastahtti servodaga áigetávvalii. Doaktáriid nannejuvvon sajádat Evang stivrra vuolde cuvgejuvvo, ja nu cuvgejuvvojit maiddái dat dávjá riidovuloš oktavuodat dearvvašvuodahálddašeami juristtaid ja doaktáriid gaskka. Historjá joatkašuvvá Mork geahccalemiiguin bealuštit Evang fápmohuksemiid sajádagaid, ja loahpahuvvo daid stuora rievdadusaiguin mat dáhpáhuvve álggogeahcen 1980-logu.
Stáhtalaš bearráigeahcu ovdáneapmi ja nannen cuovvovaš jagiid giedahallojuvvo 2. oasis (1983-2009).
Ole Berg (r. 1944) lea dearvvašvuodahálddahusa ja stáhtadiehtaga professor Oslo Universitehtas. Oahpahusa bokte masteroahpus lea sus leamaš stuora váikkuhanváldi dearvvašvuodaásahusa jodiheddjiid guovdu olles buolvva áiggi. Son jodihii oahpu álggu rájes 1986:s ja ollu jagiid dan rájes, ja lea ožžon St.Olav ánsubálkášumi dán barggu ovddas.