Eahpesihkarvuođat bággema hárrái. Čoahkkáigeassu riikkaviidosaš bearráigeahčus 2011 ja 2012. Bákkolaš dearvvašvuođaveahkki pasieanttaide buhcciidsiiddain
Dearvvašvuođageahču raportta 5/2013 čoahkkáigeassu
Bággejuvvon dearvvašvuođaveahkki pasieanttaid buhcciidsiiddain lei fáddán riikkaviidosaš bearráigeahčus jagiin 2011 ja 2012. Bearráigeahčus iskojuvvui ožžot go dakkár pasieanttat doarvái ja bealuštahtti dearvvašvuođaveahki, geain eai leat návccat dan ieža mearridit, muhto eai hálit vuostáváldit veahki. Čoahkkáigeassu lea ráhkaduvvon raporttaid vuođul dain suohkaniin mat guorahallojuvvojedje. Čađahuvvui bearráigeahčču 103 suohkanis. 89 iskojuvvon suohkanis gávnnahuvvojedje láhkarihkkumat (spiehkasteamit njuolggadusain). Lea unnán erohusa čujuhuvvon láhkarihkkumiid 2011 rájes 2012 rádjái.
Bearráigeahčus gávnnahuvvui ollu bággočađaheapmi mii lea njuolggadusaid vuostá ja čájehuvvui ahte láhkamearrádusat eai leat doarvái oahppásat, eai ge leat heivehuvvon oassin sin doaimmas. Ollu bargit ledje eahpesihkkarat bákkolaš dearvvašvuođaveahki njuolggadusaid hárrái, máid doaba bággen mielddisbuktá, mo vuosttaldeapmi identifiserejuvvo ja gieđahallojuvvo, mo ja goas pasieantta mieđihannávccat galget árvvoštallojuvvot ja geas lea ovddasvástádus čađahit diekkár árvvoštallamiid. Bearráigeahčus gávnnahuvvojedje váilevuođat oahpaheami čađaheamis, váilevuođat bargiid oahppodárbbuid hárrái ja váilevaš raporterendábit dien oktavuođas. Ollu guorahallojuvvon suohkaniin ledje mearkkašahtti hástalusat sihkkarastimis doarvái stivrejumi ja dárkkisteami bákkolaš dearvvašvuođaveahki addimis pasieanttaide buhcciidsiiddain.