1. Čoahkkáigeassu

Dearvvašvuođabearráigeahču (Helsetilsynet) bealis leat Stáhtahálddašeaddjit čađahan bearráigeahču suohkaniid systemáhtalaš barggus buoridit mánáid ja nuoraid psyhkalaš dearvvašvuođa Álbmotdearvvašvuođalága mielde. Bearráigeahčus gávnnahuvvui ahte máŋgga suohkanis ii leat oppalašvuohta systemáhtalaš barggus. Váilevašvuođat gusket váilevaš dahje boarásmuvvan dieđuide mánáid ja nuoraid psyhkalaš dearvvašvuođa ja diliid birra mat váikkuhit dasa, váilevaš čuovvuleapmái áigeguovdilis hástalusain suohkaniid plánain, ja doibmiibiddjon doaibmabijuide mat eai leat vuođđuduvvon identifiserejuvvon hástalusaid oppalašgeahčastahkii. Eanaš suohkaniin riikkas ii leat siskkáldas bearráigeahčču iežaset systemáhtalaš álbmotdearvvašvuođabarggus, ja suohkanat eai doarvái bures sihkkarastte jotkkolaš ovdáneami barggus.

Vaikke vel leat ge váilevašvuođat systemáhtalaš barggus, leat máŋga suohkana main lea mánáid ja nuoraid psyhkalaš dearvvašvuohta áššelisttus, ja bearráigeahčus čájehuvvo ahte suohkanat barget dál olu buorebut álbmotdearvvašvuođain go ovdal.

Dearvvašvuođabearráigeahčču árvvoštallá ahte suohkaniin mat systemáhtalaččat, guhkesáiggi ja máhttovuđolaččat barget buoridit mánáid ja nuoraid psyhkalaš dearvvašvuođa lea bargu bures sajáiduvvan suohkana jođiheapmái. Sii sihkkarastet ahte álbmotdearvvašvuođabarggus leat dárbbašlaš resurssat, ja ahte bargu lea sajáiduvvan fágaidgaskasaččat ja surggiid rastá. Barggus lea čielga struktuvra ja das lea oppalaš jurdda vuođđun.

Loga eanet min gávdnosiid ja ávžžuhusaid birra raporttas mii lea mielddusin, ja váldde áinnas oktavuođa jus leat jearaldagat.