Čoahkkáigeassu

Helsetilsynet (Dearvvašvuođabearráigeahčču) lea ráhkadan dán raportta Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeantta bealis. Raporttas systematiseret mii dieđihanvuogádaga dieđuid. Mihttomearrin lea identifiseret surggiid main lea stuorát riska ja dárbu doaibmabijuide sihkkarastin dihte oahppama dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid rastá. Raporta lea huksejuvvon dieđihanortnega dáhtaide áigodagas 2020−2024, ja maiddái Helsetilsynet iežas bearráigeahččovásáhusaide ja guoskevaš dutkamiidda.

Raportta rávvagat

Dán raportta fuomášumit čájehit ahte duođalaš dáhpáhusat main pasieanttat roasmmohuvvet duođalaččat dahje jápmet dan dearvvašvuođaveahki geažil maid ožžot, lea bissovaš hástalus, ja ahte muhtun riskasuorggit muhtun muddui leat hui oahppásat. Min bearráigeahččovásáhusaid ja riikkaidgaskasaš girjjálašvuođa doarjaga vuođul mii oaivvildit ahte lea vejolaš viidáseappot ovdánahttit vugiid mot mii bargat unnidit pasieantaroasmmohuvvamiid.Mii dárbbašit oktasaš nationála áŋgiruššama máŋgga suorggis, mas buohkat geat leat mielde pasieantasihkarvuođa nannenbarggus barget ovttas, eai ge sierra.

Raporttas leat njeallje váldorávvaga:

• nannet kvalitehta- ja pasieantasihkarvuođabarggu stivrema ja jođiheami
• geavahit viidát lahkoneami vai ipmirda pasieantaroasmmohuvvamiid sivaid
• buoridit pasieanttaid ja lagas oapmahaččaid searvadahttima
• ávkkástallat vejolašvuođaid analyseret stuorra dáhtačohkiid vai oažžu buoret ipmárdusa riskasurggiin.

Duogáš

Vaikko mis lea ođđaáigásaš, bures ovdánan dearvvašvuođabálvalus mas leat profešunealla ja fágalaččat čeahpes dearvvašvuođabargit, de lea álohii várra ahte pasieanttat sáhttet roasmmohuvvat. Dattetge čájehit sihke riikkaidgaskasaš dutkamat ja raporttat Norgga dilálašvuođain ahte ollu pasieantaroasmmohuvvamiid sáhttá eastadit, ja ahte lea hirbmat stuorra oahppan- ja buoridanmunni dearvvašvuođabálvalusain. Sávakeahtes dáhpáhusat leat dábálaččat sihke buohcceviesuin ja vuođđodearvvašvuođabálvalusas, ja lea dárbu bissovaččat fokuseret pasieantasihkarvuođa buot osiin bálvalusas unnidan dihte pasieantaroasmmohuvvamiid.

Norggas lea pasieantasihkarvuohta leamaš vuoruhuvvon suorgi, earret eará strategiijaid, láhkarievdadusaid, ja dieđihan- ja váruhusvuogádagaid bokte. Áiggi mielde leat goittotge pasieantaroasmmohuvvamat mat gusket dovddus váttisvuođasurggiide leamaš bissovaš hástalus.

Dieđihanortnet addá dieđuid duođaleamos dáhpáhusaid birra.

Buot fitnodagain mat fállet dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid, lea geatnegasvuohta dieđihit duođalaš dáhpáhusaid birra Helsetilsynet (Dearvvašvuođabearráigehččui) ásahussii. Láhkageatnegahtton ortnet dieđihit duođalaš dáhpáhusaid mearriduvvui láhkan spesialistadearvvašvuođabálvalusaide 2012:s. Dieđihangeatnegasvuohta viiddiduvvui nu ahte gusto buot fitnodagaide mat fállet dearvvašvuođabálvalusaid 2019 rájes. Pasieanttat, geavaheaddjit ja lagamus oapmahaččat ožžo dalle maiddái vuoigatvuođa dieđihit duođalaš dáhpáhusaid.

Dieđihemiin maid Helsetilsynet (Dearvvašvuođabearráigeahčču) oažžu, lea iešguđetlágan sisdoallu. Muhtumat addet dárkilis čilgehusaid dáhpáhusas mii lea dieđihuvvon, earát fas čilgejit unnit. Lea ráddjejuvvon makkár dieđuid sáhttá viežžat dieđihanortnegis, ja makkár analysaid lea vejolaš dahkat dáid dáhtaid vuođul. Dasa leat máŋga siva, muhto buohkanassii mearkkaša dát ahte dieđihanortnega kvantitatiiva dáhtáanalysat addet ráddjejuvvon máhtu riskasurggiid ja sivvaoktavuođaid birra. Danne leat mii lasihan min bearráigeahččovásáhusaid ja guoskevaš nationála ja riikkaidgaskasaš dutkamiid dáhtaide.

Maid dieđihandáhtat dadjet dan birra gos ja goas geavvá boastut?

Mii leat geahččan dieđuid oktiibuot 5688 dieđihuvvon dáhpáhusa áigodagas 2020-2024. Dáid vuođul geahččat mii riskasurggiid mat gusket čuovvovaš fáttáide: kirurgiijii, medisiinnalaš iskkadeapmi ja dikšui, ovdalbuohcceviesu bálvalusaide, sirdimiidda gaskal spesialistadearvvašvuođabálvalusa ja gielddalaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusa, dálkasiid geavaheapmái ja gieđahallamii, gahččamiidda, riegádahttinveahkkái, dáhpáhusaide mat gusket mánáide, psyhkalaš dearvvašvuođadikšui ja fágaidgaskasaš spesialiserejuvvon gárrenmirkogeavaheami dikšui ja maiddái dáhpáhusaide mat leat kategoriserejuvvon "eará kategoriijan". Dát maŋemus kategoriija lea oalle stuorra oassi min ollislaš materiálas. Loahpas mii čilget riskasurggiid mat leat čadnon pasieanttaid ja geavaheddjiid oassálastimii bargui duođalaš dáhpáhusaiguin ja hástalusaiguin mat leat čadnon stivremii ja jođiheapmái. Raporttas čohkket mii juohke fáddásuorggi váldofuomášumiid ja geavahit ovdamearkkaid dieđihanortnegis govvidit.

Fuomášumit maid dávjá gávdnat min dieđihanáššiid čuovvoleamis, ja maiddái min bearráigeahččandoaimmain olggobealde dieđihanortnega, leat váilevašvuođat bálvalusaid stivremis ja jođiheamis. Leat earenoamážit guokte váldodili mat dávjá fuomášuvvojit:

• Jođiheddjiin ii leat dárbbašlaš obbalašgovva kvalitehta- ja sihkarvuođahástalusain.
• Dovddus kvalitehta- ja sihkarvuođahástalusat eai čuovvoluvvo dakkár vuogi mielde mii addá bissovaš buorráneami.

Mot sáhttit mii oahppat sávakeahtes dáhpáhusain

Min geahčadeami riskasuorggit eai vástit gažaldaga manne leat sávakeahtes dáhpáhusat, dahje maid mii sáhttit dahkat vai unnidit riskka ahte pasieanttat roasmmohuvvet go ožžot dearvvašvuođaveahki.

Dieđihanortnet galgá váikkuhit dárbbašlaš oahppamii ja buorráneapmái nu ahte eai leat šat nu ollu pasieantaroasmmohuvvamat. Raporttas čilget mii mot mii sáhttit ipmirdit oahppama ja maid dárbbaša vai organisašuvnnat sáhttet oahppat sávakeahtes dáhpáhusain, ja maiddái muhtun dilálašvuođaid mat sáhttet dagahit dearvvašvuođabálvalusaide váttisin oahppat ja buoridit.

Min bearráigeahččovásáhusaid vuođul ja fágalaš girjjálašvuođa doarjaga vuođul čilget mii iešguđetlágan vugiid ipmirdit sávakeahtes dáhpáhusaid. Sávakeahtes dáhpáhusaid sáhttá ipmirdit dan vuođul ahte fuomášahttá individuála dahje systemalaš boasttuvuođaid. Beroškeahttá das ahte lea go mis indiviida dahje systema vuolggasadjin, de mii fertet maiddái mearridit jurddašit go mii pasieantaroasmmohuvvama váikkuhussan muhtun dáhpáhusain mat leat ovdal roasmmohuvvama (lineára sivva-váikkuhusčilgehus) dahje máŋgga ovttasdoaibmi fáktoriid boađusin (máŋggadáfot sivvačilgehus). Lahkonanvuohki ja sivvačilgehusa válljemis lea stuorra váikkuhus dasa mot mii analyseret dáhpáhusa, makkár konklušuvnnaid mii gávnnahit ja makkár riskageahpedeaddji doaibmabijut rávvejuvvojit. Vai sáhttit unnidit pasieantaroasmmohuvvamiid, de lea dárbu ollislaš lahkoneapmái ja iešguđetlágan áddejupmevugiide nanuvuođaid ávkkástallamii.