Leago suohkaniin gelbbolašvuohta gealbudahttit?

Fylkkamánni čađahii 2013:s ja 2014:s riikkaviidosaš geahču suohkaniid barggu gealbudahttinprográmmain. Stáhta dearvvašvuođageahču čoahkkáigeassu čájeha láhkarihkkumiid measta 85 proseanttas dan 90 suohkanis gos lei geahčču.

Áiggi mielde lea fuomášupmi lassanan das ahte bargo- ja čálgopolitihka ulbmil ferte leat ahte juohkehaš galgá ieš sáhttit iežas fuolahit barggu čađa. Gealbudahttinprográmma lea oaivvilduvvon leat systemáhtalaš, áigeráddjejuvvon ja fámolaš doaibma mii veahkeha olahit iešheanalašvuođa. Dat mii lea erenoamáš ja liige hearki prográmmain lea ahte bálvalusa sáhttá dušše okte addit.

Gealbudahttinprográmma lea vuoigatvuohta sosiálabálvaluslága mielde. Vai oasseváldit galget olahit iežaset mihttomeriid, de ferte prográmma sisdoallu ja ovdáneapmi leat heivehuvvon oasseváldái. Bálvalus lea suohkanlaš man NAV-kantuvra hálddaša. Guoskevaš prográmmaoasseváldiin leat dávjá lassi hástalusat dearvvašvuođa- ja sosiála áššiid dáfus, lassin dasa ahte lea dárbu oažžut eanet máhtu vai besset spesialiserejuvvon bargoeallimii. Dan dihte rievddada prográmma sisdoallu nu ahte lea buoremus iešguđetge ovttaskas oasseváldái. Oasseváldi galgá beassat ovttasbargat plánemiin, ovdánahttimiin, doaimmaid oktiiheivehemiin ja čuovvulemiin, dat lea lágas geatnegahtton ja mearrideaddji vai lihkostuvvá.

Rekrutteret oasseváldiid Gealbudahttinprográmmii

Suohkanat galget sihke dieđuid addit ja ásahit doaimmaid mat sihkkarastet ahte gávdnet heivvolaš oasseváldiid Gealbudahttinprográmmii.

Geahčču lea gávnnahan ahte lagabui bealli dan 90 suohkanis eai sihkkarastte dohkálaš diehtojuohkima ja oasseváldiid identifiserema. Sii barget beare unnán diehtojuohkimiin bálvalusa birra álbmogii, ja/dahje eai leat ásahan doarvái buriid rutiinnaid dahje praksisa movt geahčadit daid geavaheddjiid geaiguin lea jo oktavuohta, vai gávdnet sin geain lea riekti beassat Gealbudahttinprográmmii.

Diehtu prográmma vuođđun

Prográmma sáhttá juohkehažžii heivehit jus bures lea kártejuvvon ovdagihtii. Bargonávccaárvvoštallan lea bákkolaš ja lea okta eavttuin beassat Gealbudahttinprográmmii. Dat galgá maid adnot vuođđun prográmma plánemis. Bargonávccaárvvoštallan lea vuoigatvuohta mii lea vuođđuduvvon bargo- ja čálgohálddašanlágas, ja fylkkamánnis ii leat bearráigeahččanváldi dán árvvoštallama sisdoalu ja kvalitehta hárrái.

Fylkkamánni lea goitge árvvoštallan leago Gealbudahttinprográmma ohcamuš doarvái bures almmuhuvvon, ja goas proseassas dat lea dahkkon. Fylkkamánni gávdná ahte goasii 50 % suohkaniin eai leat ohcamušat doarvái bures ákkastallojuvvon. Máŋgii ii leat bargonávccaárvvoštallan oba čađahuvvon ge, dahje dat lea maŋŋel go oasseváldi lea ožžon saji prográmmii dahje maŋŋel go prográmma lea álggahuvvon. Bargonávccaárvvoštallan ii adno de systemáhtalaččat sisabeassangáibádussan, ii ge ohcama vuođđun.

Heivehuvvon vai standardiserejuvvon?

Sis geain lea riekti beassat Gealbudahttinprográmmii váilu gelbbolašvuohta beassat bargui ja sis leat iešguđetlágan vuolggasajit ja mihttomearit. Gealbudahttinprográmma galgá heivehuvvot individuálalaččat, mannat olles áiggi, addojuvvot rievttes áigái ja das galget leat mearrediđolaš doaimmat mat buoremus lági mielde gealbudahttet ovttaskas olbmo. Dát lea dehálaš vai sáhttá lihkostuvvat. Oassálastin fállojuvvo dušše okte.

Fylkkamánnit gávnnahit ahte sullii bealli suohkaniin eai sihkkarastte individuálalaš heiveheami. Dábálaš gávdnosat leat ahte doaimmat eai daga olles bargovahkku, dahje ahte prográmma kurssat dahje doaimmat eai leat heivehuvvon ovttaskas oasseváldái. Go gealbudahttindárbbut eai leat čielggaduvvon ja sierra heivehuvvon, de nektet prográmmat dego čielga aktiviseremin. Prográmmas sáhttet muhtin áigodagaid leat unnán dahje eai oba leat ge doaimmat, dan botta go vurdet sajiid ođđa dahje heivehuvvon doaimmaide. Muhtin suohkaniin ii lean prográmma ráhkaduvvon vaikko prográmmaáigodat lei jo álgán. Dat dagaha ahte Gealbudahttinprográmma "adno duššái" ja šaddá dušše dienasin vaikko eai gealbudahte.

Ovttasbargu oasseváldiin

Sosiálabálvalusláhka deattuha ahte geavaheaddji galgá beassat mielde váikkuhit, ja ahte Gealbudahttinprográmma ovdánahttin ja individuálalaš heiveheapmi galgá ovttas dahkkot oasseváldiin. Ovttasbargu ferte álggahuvvot ovdal go Gealbudahttinprográmma biddjo johtui, ja galgá systemáhtalaččat váldot váras prográmma čađahettiin. Iešárvvoštallamiin oktan bargonávccaárvvoštallamiin, journálain, čoahkkinreferáhtaiguin dahje eará čálalaš dahje elektrovnnalaš dieđuiguin berre leat vejolaš guorrat movt geavaheaddji lea beassan váikkuhit.

Geahččoraportat čájehit ahte olu suohkaniin lea váttis gávdnat ja guorrat geavaheaddji váikkuheami. Olu suohkaniin čuoččuhuvvo ahte sii ovttasbarget bures ja systemáhtalaččat oasseváldiiguin, muhto liikká gávdnojit unnán dahje eai gávdno journálačállosat, čoahkkinduođaštusat dahje ovdamearkkat praksisis mat dan čájehit.

Váilevaš ovttasbargu boahtá čielgasit ovdan go áššiid guorahallamat čájehit ahte ohcci kártejuvvon dárbbut ja álggahuvvon doaimmat eai heive oktii.

Čuovvuleapmi ja árvvoštallan ferte oidnot

Go oasseváldi oažžu mearriduvvon saji Gealbudahttinprográmmii, lea dat dan dihte go sus lea duođaštuvvon dárbu oažžut lagas ja oktiiheivehuvvon čuovvoleami. Láhka gáibida ahte prográmma árvvoštallama áigemuddu plánejuvvo ovdal go prográmma álggahuvvo, ja galgá duođaštuvvot goas ja movt čuovvoleapmi geavvá.

Measta bealli dain suohkaniin main lei geahčču eai čuovvolan oasseváldiid doarvái bures. Suohkanat dávjá guđđe čuovvoleami doaibmalágideddjiide, eai sihkkarastán kvalitehta, eai ge bearráigeahččan leigo čuovvoleapmi dohkálaš. Oassi suohkaniin dadjet ahte sii árvvoštallet čađa áiggi vaikko dan eai sáhte duođaštit dahje čilget dárkileappot. Vahkkoplána ja čállosat ovdáneami ja árvvoštallamiid birra sáhtáše leat vuolggasadjin čuovvoleapmái, muhto dat gal váilu dávjá. Lea váttis oaidnit lea go Gealbudahttinprográmma sisdoallu fágalaččat dohkálaš go doaimmat leat hejot čilgejuvvon. Go oasseváldiid dárbbut leat kártejuvvon, muhto doaimmat eai oro heivehuvvon sidjiide, de sáhttá šaddat eahpesihkarvuohta das lea go čađaheapmi dohkálaš.

Váilevaš gelbbolašvuohta lea hástaleaddji

Suohkaniin lea ovddasvástádus oahpahit buot NAV-kantuvrraid mat bargat suohkanlaš bálvalusaiguin. Fylkkamánni lea máŋga jagi geahččalan čielggadit suohkaniid ovddasvástádusaid ja bargguid, muhto ain orru suohkaniidda hástaleaddji plánet, čađahit ja bajásdoallat oahpaheami ja gelbbolašvuođa. Olu láhkarihkkumat mat geahčus bohte ovdán sáhttet leat váilevaš gelbbolašvuođa geažil. Máŋgga suohkanis ii leat oahpahus fuolahuvvon vaikko jođihangottit dihte dasa livččii dárbu. Eará sajiin ges ii lean gelbbolašvuođadárbu kártejuvvon, dahje suohkanis váillui doarvái máhttu das makkár gelbbolašvuohta gáibiduvvo. Muhtin báikkiin maid sáhttá leat váttis gávdnat gelbbolaš bargiid, seammás go eará suohkaniin ii leat áigi dahje ruhta oahpahussii.

Gelbbolaččat gealbudahttit?

Sosiálabálvaluslága njuolggadusat siskkáldas dárkkisteami birra geatnegahttet suohkaniid stivret Gealbudahttinprográmma. Lágaid ja njuolggadusaid mielde gullet dán stivrenbargui plánen, organiseren, bálvalusa álggaheapmi ja guorahallan. Lea dárbbašlaš ahte stivrejupmi lea buorre vai sihkkarastá buriid ja dohkálaš bálvalusaid.

Gealbudahttinprográmma lea lága mielde vuoigatvuohta. Liikká oaidnit láhkarihkkumiid 85 proseanttas dain suohkaniin gos lei geahčču. Dát láhkarihkkumat ledje bálvalusas ja stivremis mat guske prográmma juolludeapmái, hábmemii ja/dahje čađaheapmái.

Geavaheaddjijoavku mii heive Gealbudahttinprográmmii lea rašši. Lea duođalaš riektesihkkarvuođa rihkkun jus suohkan ii fála dohkálaš bálvalusaid. Lea maid fuolastuhtti go bálvalusa sáhttá dušše okte fállat. Oallugat sáhttet searvan Gealbudahttinprográmmii mii ii lean dohkálaš, ja eai soaitte beassan bargui, muhto leat "golahan duššái" dan vejolašvuođa.

Olu suohkanat gos lei geahčču leat dál ovttas fylkkamánniin bures álgán njulget iežaset láhkarihkkumiid, ja dainna lágiin galget sii oažžut buoret gelbbolašvuođa gealbudahttit.